4 PÄIVÄÄ!

Tasan seitsemän (7) päivää enää, jotta saan hakea koirani kotio! Ei uskois, että pian se tapahtuu. On hiukka sekavat tunteet. Jännittää ja pelottaa. Hymyillyttää, että kohta se on täällä. Pelottaa, että rikon sen. Inka on vielä niiiiiiiiiiiin pieni vauva.

Viime Maanantaina käväsin kasvattajan luona katsomassa Inkaa. Siellä hän taapersi sisarusten kanssa äitinsä perässä. Hauska näky, pienet pullerot jonossa seuraamassa äiskän liikkeitä. Inkan veli ja sisko leikkivät keskenään sillä aikaa kun Inka näytti esimakua tulevasta: Pureskeli seiniä, kengännauhoja, ulisi ja haukkui. Ehe hehee. Höö?

Ensi Perjantaina tähän aikaa haukku on sylissäni <3

Ja tässä vähän kuvaa Inkasta 5-viikkoisena.

Inka. Koiran nimi on Inka. Niinkuin alunperin pitikin olla. Tuli vaan hetkellinen valinnan vaikeus, sillä kivoja vaihtoehtoja oli monia. Inka. Josta vääntäytyy hyvin Inksu, Inkku tmv.

Inka on nyt viiden viikon ikäinen ruttuturpa. Kohta seitsemän viikkoinen ja sitten tytön saakin hakea jo kotiin, uutta elämää opettelemaan. Huomenna pääsen Inksua katsomaan. Hui kivaa!

Inkalle oon hommannut jo kaiken tarvittavan. Sadepuvun, fleecepuvun, lämpömanttelin, valjaat, hihnan sekä nahkahihnan, flexin, pannan, leluja, ruokaa jne. Hehe. Saa nähdä pysyykö vaatteet Inksun päällä. Aion totuttaa kyllä heti. Ja kaikki tietenkin Hurtta-tuotemerkkiä. Paitsi nahkahihna ja flexi, mutta muut.
I
Ei enää malttais odottaa Inksun kotiin tuloa. Mutta pian pian pian <3

En minä tiiä mikä koirahaukun nimeksi tulee. On niin paljon vaihtoehtoja.

Tänään koin jotain niin suuren upeaa ja kaunista. Sain ensimmäistä kertaa syliini oman koiravauvani, oman pienen pulleroni <3 Ihana. Tyttö voi tosi hyvin, hyvin ruoka maistuu ja simmut auki ja WAU <3 Oon niin onnessani, että pian se nyytti on kotona ja saan aloittaa uudehkon elämän koiran kanssa.