4 PÄIVÄÄ!

Tasan seitsemän (7) päivää enää, jotta saan hakea koirani kotio! Ei uskois, että pian se tapahtuu. On hiukka sekavat tunteet. Jännittää ja pelottaa. Hymyillyttää, että kohta se on täällä. Pelottaa, että rikon sen. Inka on vielä niiiiiiiiiiiin pieni vauva.

Viime Maanantaina käväsin kasvattajan luona katsomassa Inkaa. Siellä hän taapersi sisarusten kanssa äitinsä perässä. Hauska näky, pienet pullerot jonossa seuraamassa äiskän liikkeitä. Inkan veli ja sisko leikkivät keskenään sillä aikaa kun Inka näytti esimakua tulevasta: Pureskeli seiniä, kengännauhoja, ulisi ja haukkui. Ehe hehee. Höö?

Ensi Perjantaina tähän aikaa haukku on sylissäni <3

Ja tässä vähän kuvaa Inkasta 5-viikkoisena.

Inka. Koiran nimi on Inka. Niinkuin alunperin pitikin olla. Tuli vaan hetkellinen valinnan vaikeus, sillä kivoja vaihtoehtoja oli monia. Inka. Josta vääntäytyy hyvin Inksu, Inkku tmv.

Inka on nyt viiden viikon ikäinen ruttuturpa. Kohta seitsemän viikkoinen ja sitten tytön saakin hakea jo kotiin, uutta elämää opettelemaan. Huomenna pääsen Inksua katsomaan. Hui kivaa!

Inkalle oon hommannut jo kaiken tarvittavan. Sadepuvun, fleecepuvun, lämpömanttelin, valjaat, hihnan sekä nahkahihnan, flexin, pannan, leluja, ruokaa jne. Hehe. Saa nähdä pysyykö vaatteet Inksun päällä. Aion totuttaa kyllä heti. Ja kaikki tietenkin Hurtta-tuotemerkkiä. Paitsi nahkahihna ja flexi, mutta muut.
I
Ei enää malttais odottaa Inksun kotiin tuloa. Mutta pian pian pian <3

En minä tiiä mikä koirahaukun nimeksi tulee. On niin paljon vaihtoehtoja.

Tänään koin jotain niin suuren upeaa ja kaunista. Sain ensimmäistä kertaa syliini oman koiravauvani, oman pienen pulleroni <3 Ihana. Tyttö voi tosi hyvin, hyvin ruoka maistuu ja simmut auki ja WAU <3 Oon niin onnessani, että pian se nyytti on kotona ja saan aloittaa uudehkon elämän koiran kanssa.

Oijoi, tänään sain sähköpostia kasvattajalta. Rakas pentu voi hyvin ja pulleasti, sisarukset myöskin! Kaikilla on jo silmätkin avautuneet, vautsi. Kuvia lupasi lähetellä piakkoin, niin saan niitä tännekkin laitettua. Noin viikon päästä pääseekin jo katsomaan pentua, sitten sydämeni on viety lopullisesti. Tiedän ja tunnen sen nyt jo. Onhan se sydän nyt jo viety, muttako sitten pennun saa syliin ja oikein ymmärtää kaiken olevan vihdoin totta.

Vieläkin puntaroin nimiasiaa, olin viimeksi lähes satavarma, että koirasta tulee Inka. Mutta nyt taas pyöritän nimeä Nanna. Eli...? No en mää vielä tiiä. Viimeistään kun koiran näkee ensi kertaa, niin nimikin tulee päätökseensä. Saa nähdä.

Uuden kämpän vuokrasopparin allekirjoitin tällä viikolla, joten uusi kotikin odottamassa. En olisi tästä halunnut muuttaa pois, muttako ei saa ottaa koiraa tähän plaaplaa.

Tää odottaminen on tuskaista. Saisin hakea pennun kotio jo 31.12.2009, mutta haluan pennun olevan sisarusten ja emon kanssa uuden vuoden ilotulitepaukutteluiden tähden. Se ois hirvittävä alku uudessa kodissa, joten suosiolla haen koiran 1.1.2010. Sain töistä Koiraäitiyslomaakin muutaman päivän, niin saan koiran kanssa viettää ekat päivät keskenään.

Luin Victoria Stilwellin kirjan Koirani vai minä? Suosittelen lukemaan kyseisen kirjan, jos vähänkin on koirien kanssa tekemisissä. Aivan loisto.

Alkaa jo itseäni naurattamaan tämä hössääminen koiran tulosta. Tunnen puhuvani koiranpennusta jatkuvasti, tunnista toiseen, päivästä toiseen. Tottakai! Miksen puhuis?! Oon niin äärettömän onnellinen tästä uudesta tulokkaasta, että hössäämiseksi menee touhu, mut on se sen arvoista vaikka muilla menisikin hermot. Haha!

Kuitenkin tulokkaalla on jo osa tavaroista hankittu. Nyt on postissa tulossa Hurtta-merkkinen sadehaalari/puku, sekä Hurtta-merkkinen panta väriltään punainen. Vielä ois tarkoituksena ostaa Hurtan Manteli sekä Hurtan valjaat. Olen myös harkinnut tassusuojia/sukkia, mutta en vielä tiedä ostanko. Riippuu ilmoista, talvipakkasista ja lumen tulosta. Saa nähdä. Kuitenkin ostan sille kaiken maan ja taivaan väliltä, ansaitsee sen kuitenkin.

Tulokkaasta on luultavasti tulossa Inka. Mahdollisesti, ellei parempaa nimeä tule vastaan. Mutta Inka tuntuu hyvältä nimeltä.

Nyt tyttö on 11 pv ikäinen hauvavauva <3 Hänen sisko ja veli ovat yhtä reippaita pentuja!

Saa nähdä miten mein kissa-muori 12 v reagoi tähän uuteen tulokkaaseen. Toivon, että hyvin sujuisi, mutta kuitenkin leikkaan katin kynnet lyhyeksi, varmuuden vuoksi, hehe. Kissani on prinsessa <3

Mutta tässä taas kuulumisia, yhtä odottelua tää on, tuskaista aikaa. Ei millään malttais odottaa, kun tietää että tuolla jossain on minun koiranpentuni <3

Kattellaan!

1.1.2010

Tätä päivää odotan suurella innolla, vuoden 2010 ensimmäisenä päivänä pitäisi hakea tyttökoiravauva kotio, Tiibetinspaniel. Soitin tänään kasvattajalle ja kyselin koirakuulumisia. Iloksi sainkin kuulla, että oli syntynyt pentue viime Perjantaina. 2 narttua ja 1 uros. Toinen näistä nartuista on minulle varattuna. Fiilikset jakautuu vähäsen kahtia, pelottaa sekä repeän riemusta. Pelko tuleepi siitä, että viimeksi syntyneestä pentueesta piti tulla narttupentu. Pentueeseen syntyi 2 pentua, uros ja narttu. Tää narttu eli 3 päivää ja valitettavasti päätti lentää koirien taivaaseen. Huoh.. Suuren suuri pettymys ja itku maraton sinä päivänä... Mutta toivotaan, että nyt kävisi kaikki paremmin ja saan terveen koiran kotiin vuonna 2010.

Koirasta taitaa tulla Inka tai Nanna. Saa nähdä. Uijui!

Joten tästä lähtien alan kirjoittelemaan tällaista blogia, kuulumisia ja muutenkin elämää koiran kanssa taikka sitten kerrotaan elämää valokuvien kautta.

Olen koko ikäni ollut eläinten, erityisesti koirien kanssa tekemisissä. Onhan meillä ollut eläimiä kissoista undulaatteihin,kuitenkin koiria eniten, koska Äiti piti kenneliä, kasvatimme pitkäkarvaisia Collieita. Minulla on myöskin ollut Bichon Havanes ja Unkarin Kuvasz.
Nyt olen omillani asunut noin 4 vuotta ja kaipaan koiraa elämääni. Tää onkin aivan erilaista tulevan koiran kanssa , sillä tää on kerrostaloelämää mitä nykyään elelen. Ennen omilleen muuttoa asuin maalla.

Mutta näin, tuli aloitettua Blogi. Saa nähdä kuinka kauan jaksan raaputtaa tätä. Toivottavasti kauan, tooooooosi kauan ;)